Kahden ÄI2-ryhmän lehdet valmistuivat ajallaan aktiivisten ja itsenäisesti vastuuta ottavien opiskelijoiden ansioista. Tässä yhteydessä en valitettavasti voi ainakaan vielä esitellä lehtiä, koska en ole saanut kaikilta opiskelijoilta lupaa tekstien julkaisemiseen omaa ryhmää laajemmalle yleisölle. Yritän kuitenkin kuvata yleisellä tasolla, millaisia lehdistä tuli ja miten koko projekti onnistui.
Seuraavassa lainauksessa toisen ryhmän “päätoimittaja” kuvaa Lucidpressin toimivuutta opsikelijan näkökulmasta:
Lehden aloittaminen oli aluksi hieman hankalaa, koska lucidpress oli uusi ohjelma minulle sekä muille. Minulla ainakin kesti hetki tajuta kuinka ohjelma toimii ja – – ohjeistuksella sain helpommin selkoa, kuinka lehdestä saa järkevän näköisen. Sen silti huomasin, että on helpompaa aloittaa tyhjältä pohjalta kuin valmiilta. Se, että lehdestä olisi saanut vielä hienomman näköisen olisi vaatinut enemmän aikaa ja tutustumista ohjelmaan. Ohjelma oli silti alkuvaikeuksien jälkeen yllättävän helppoa käyttää ja lopputuloksestakin tuli ihan hyvä. Kun ajattelee yleisesti lehden tekoa ja kuinka vaikeata se on, niin luulen, että tuota parempaa ohjelmaa ei ole. Suosittelen siis lämpimästi.
Omat kokemukseni ovat melko samansuuntaisia. En ottanut alkuun riittävästi huomioon sitä, että taittoon ja tyyleihin liittyvät asiat ovat opiskelijoille melko vieraita etenkin tilanteessa, jossa ei tarvitse valita muutamasta valmiista vaihtoehdosta. Alussa olisi voinut käydä yhdessä läpi esimerkiksi kuvien ja muiden graafisten elementtien, otsikkotyylien ja fonttien mahdollisuuksia ja vaikutusta lehden ulkoasulle, mutta myös luettavuudelle. Tämä olisi tärkeää etenkin, jos lehdentekeminen muodostaisi vielä suuremman osan kurssisuorituksesta tai jos kyseessä olisi esimerkiksi lehtikurssi.
Todellisten lukijoiden olemassaolo vaikutti uskoakseni tekstien laatuun. Kurssilla käytimme melko paljon aikaa etenkin kurssin lopulla tekstien kirjoittamiseen, palautteen antamiseen ja viimeistelyyn. Opiskelijat työskentelivät vapaasti, pyysivät kommentteja toisilta opiskelijoilta ja opettajalta mutta myös mm. vanhemmilta ja sisarruksilta. Moni sanoi haluavansa kirjoittaa hyvin, koska tietää, että kuka tahansa voi lukea tekstiä. Näin kirjoittaminen oli ainakin askelen lähempänä todellisen elämän kirjoittamista kuin koulun tekstien kirjoittaminen tyypillisesti on.
Kokonaisuutena projekti oli mielestäni onnistunut. Lucidpress toimi alustana hyvin, vaikkakin käyttö ja sen monipuolisten mahdollisuuksien esittely olisi vaatinut opettajalta tarkempaa perehdytystä ja jatkuvaa ohjausta. Erilaisten esimerkkien ja yhdessä ideoinnin avulla opiskelijoiden huomiota voisi suunnata tekstin lisäksi mm. kuvien valintaan sekä yksittäisten sivujen ja koko lehden ulkoasun elävyyteen, persoonallisuuteen ja koheesioon sommittelun, fonttien ja värien avulla. Nyt suurin osa teksteistä oli mustalla oletusfontilla valkoisella pohjalla, vaikka esimerkiksi fonttien vaihtaminen (ja myös omien fonttien tuominen palveluun) ja taustan värin muokkaaminen olisivat olleet todella helposti toteutettavissa. Kokonaisuuden hiomiseen erityisesti visuaalisuuden ja sen myötä luettavuuden näkökulmasti kiinnittäisinkin jatkossa enemmän huomiota.
Yhteenvetona Lucidpressin plussat ja miinukset
+ monipuoliset ominaisuudet ja muokattavuus
+ yhteisen tekemisen helppous
+ julkaisutavat (Lucidpress-linkki, upotus toiselle sivulle, PDF…)
– käyttöönotto ja tutustuminen vaativat aikaa
– palvelun ajoittainen hitaus
– lyhyiden, selkeiden (suomenkielisten) ohjeiden puuttuminen
digilkka 